Kielten valinta sähkökitaraan: paksuus, materiaali, vaihtoväli

Kielet ovat kitaran halvin osa ja silti se, joka muuttaa soittotuntumaa eniten. Sama soitin herää eloon tai muuttuu tahmeaksi pelkällä kielisarjan vaihdolla. Ja koska sarja maksaa kympin verran, tämä on ainoa kitarakokeilu, jonka voi tehdä katumatta.

Numerot selkokielellä

Kielisarjat nimetään ohuimman kielen tuumamitan mukaan: yleisimmät sähkökitarasarjat kulkevat nimillä 9 ja 10. Pienempi numero tarkoittaa ohuempaa kieltä, kevyempää painallusta ja notkeampia venytyksiä. Isompi numero antaa tukevamman tuntuman, hieman täyteläisemmän soinnin ja pitää paremmin vireensä raskaassa komppauksessa.

Aloittelijalle suositukseni on yksiselitteinen: aloita ysisarjalla. Sormenpäät ovat alussa koetuksella joka tapauksessa, eikä ekstravastus paranna oppimista. Paksumpiin ehtii siirtyä, jos soitto ja maku sitä myöhemmin pyytävät.

Materiaalit ja pinnoitteet

Tavallinen nikkelipinnoitettu teräs on hyvä oletusvalinta, ja sillä pärjää vaikka koko soittouran. Puhdas teräs soi kirkkaammin ja sopii, jos soundi tuntuu tunkkaiselta. Pinnoitetut kielet maksavat tuplasti mutta kestävät hapettumista selvästi pidempään: ne ovat järkiostos, jos kätesi hikoavat runsaasti tai vaihtaminen ei vain koskaan tunnu ajankohtaiselta.

Se sijaan merkkiuskollisuuteen en kannusta. Saman paksuusluokan sarjat eroavat toisistaan vähemmän kuin mainokset antavat ymmärtää, ja sokkotestissä harva erottaa suosikkinsa.

Milloin vaihtaa

Kielet eivät katkea vanhuuttaan, ne kuolevat hiljaa. Sointi tummuu, viritys alkaa vaeltaa ja otelauta tuntuu takkuiselta. Nyrkkisääntö aktiiviselle harrastajalle on vaihto parin kolmen kuukauden välein; puolen tunnin viikkosoitolla puoli vuotta on ihan kelvollinen väli. Keikkasoittaja vaihtaa tiheämmin, moni ennen jokaista tärkeää keikkaa.

Helpoin muistisääntö: kun et muista milloin viimeksi vaihdoit, on aika vaihtaa. Ja jos yksi kieli katkeaa vanhuuttaan, vaihda koko sarja. Viisi vanhaa ja yksi uusi kieli soivat epätasapainossa.

Vaihto on perustaito

Kielten vaihto kannattaa opetella heti alussa, sillä se on samalla pieni huoltohetki: otelauta pyyhitään, nauhat silmäillään ja viritystapit tarkistetaan. Veivi eli kielenkiristäjä maksaa pari euroa ja puolittaa työn. Ensimmäinen vaihto vie tunnin ja hermoja, viides enää vartin.

Muista intonaatio: jos vaihdat eri paksuuteen, tallan säädöt elävät perässä. Ohje siihen löytyy tämän oppaan säätöluvusta. Ja ne vanhat kielet: kierrä ne rullalle ja laukun taskuun varakieliksi. Kellarini laatikossa niitä on parikymmentä rullaa, ja keikalla niistä jokainen on ollut jossain vaiheessa jonkun ilta pelastamassa.