Kitarakellari Testattu kellarissa, ei esitteessä

Kitaran säädöt kotona: matala kynnys, iso ero

Sähkökitaran säätöhetki työpenkillä mittatulkin kanssa

Suurin osa huonosti soivista kitaroista ei ole huonoja kitaroita. Ne ovat säätämättömiä kitaroita. Tehdas lähettää soittimen matkaan varman päälle säädettynä, kauppa harvoin koskee siihen, ja Suomen kuiva sisäilma tekee loput. Hyvä uutinen: tärkeimmät säädöt onnistuvat kotona kahdella työkalulla ja tunnin kärsivällisyydellä.

Kaularaudan tarkistus

Kaulan suoruus tarkistetaan painamalla paksuin kieli pohjaan ensimmäiseltä ja korkealta nauhalta samaan aikaan: kielen ja nauhojen väliin puolivälissä pitäisi jäädä hiuksenhieno rako, suunnilleen käyntikortin verran. Jos rakoa ei ole lainkaan, kaula on liian suora tai takakenossa ja kielet rämisevät. Jos rako on selvästi isompi, kaula on liian kovera ja soitin tuntuu raskaalta soittaa.

Kaularautaa käännetään pienin liikkein, neljänneskierros kerrallaan, ja annetaan puun asettua ennen uutta arviota. Tämä on ainoa säätö, jossa kehotan varovaisuuteen: jos avain ei ole koskaan ollut kädessäsi, katso ensin ohjevideo tai pyydä joku näyttämään kerran. Rikki vääntäminen vaatii kyllä jo melkoista voimankäyttöä, mutta arkuus on tässä hyve.

Kielten korkeus

Kielten korkeus tallalta säädetään joko koko tallaa nostamalla tai satuloita ruuvaamalla, kitaratyypistä riippuen. Matala korkeus keventää soittoa mutta tuo rämiseviä nauhoja; korkea antaa puhtaan soinnin mutta väsyttää käden. Aloittelijalle suosittelen hivenen tehdasasetusta matalampaa: soittamisen keveys ratkaisee alkuvaiheessa enemmän kuin viimeinen desibeli soinnin puhtautta.

Säädä puoli milliä kerrallaan ja soita välissä. Tavoite ei ole mahdollisimman matala vaan mahdollisimman mukava ilman häiritsevää räminää vahvistimen läpi. Akustisesti kuuluva pieni sirinä, joka ei kuulu vahvistimesta, on sallittua.

Intonaatio eli vireys otelaudalla

Jos avoin kieli on vireessä mutta sama kieli soi ylempänä epävireisesti, kyse on intonaatiosta. Se säädetään tallan satuloiden pituusruuveista: verrataan kahdennentoista nauhan huiluääntä ja painettua ääntä, ja siirretään satulaa kunnes ne täsmäävät. Työ on hidasta mutta yksinkertaista, ja viritysmittari tekee siitä mekaanista.

Tämä säätö kannattaa tarkistaa aina kielisarjan paksuuden vaihdon jälkeen. Paksumpi kieli vaatii aina uuden intonaation.

Milloin huoltoon

Kolme asiaa jätän itsekin ammattilaiselle: nauhojen tasoitus ja kiillotus, satulan urien viilaus ja elektroniikan juotokset. Ne vaativat työkaluja ja kokemusta, joiden hankkiminen yhtä kitaraa varten ei ole järkevää. Vuosihuolto ammattilaisella maksaa muutaman kympin ja pitää soittimen kunnossa; kaiken muun ehtii oppia itse. Kellarini penkillä tämä on talven suosituin oppitunti, ja moni oppilas on todennut saman: säädetty kitara tuntuu uudelta soittimelta ilmaiseksi.

← Koko opas · Katso testatut laitteet →