Treenaa kerrostalossa suututtamatta naapureita

Minulla on kellari, ja silti suurin osa oppilaistani treenaa kerrostalossa. Heiltä olen oppinut, että hiljainen harjoittelu ei ole tinkimistä vaan oma taitolajinsa, ja väitän nykyään, että moni kerrostalosoittaja treenaa tehokkaammin kuin omakotinaapurinsa. Rajoite pakottaa järjestelmällisyyteen.

Sähkökitara on hiljaisen treenin kuningas

Ensin väärinkäsitys pois päiväjärjestyksestä: akustinen kitara on kerrostalossa se äänekäs vaihtoehto. Vahvistamaton sähkökitara taas on niin hiljainen, että sen kuulee lähinnä soittaja itse. Naapurisopu ei siis vaadi soittamisesta luopumista, vaan vahvistinäänen viemistä kuulokkeisiin.

Nykyiset mallintavat vahvistimet ja kuulokevahvistimet tekevät tästä nautittavaa: kuulokkeissa soi täysi soundi säröineen ja kaikuineen, ja kello saa olla mitä vain. Tärkein ostokriteeri kerrostalosoittajalle onkin kuulokelähdön laatu, ei wattimäärä.

Kuulokkeet ratkaisevat mukavuuden

Treenikuulokkeiksi kelpaavat periaatteessa mitkä tahansa, mutta pari huomiota säästää rahaa ja hermoja. Suljetut kuulokkeet eristävät soundin omaan päähän ja pitävät kilinät poissa mikrofonivahvistetusta signaalista. Kevyet sangat jaksaa pitää tunnin putkeen. Ja johdollinen malli on treenikäytössä langatonta parempi: viive eli latenssi tekee soittamisesta merisairasta, jos signaali kiertää langattomasti.

Mitä hiljaisuus ei korvaa

Rehellisyys velvoittaa: pelkillä kuulokkeilla soittamisesta puuttuu kaksi asiaa. Kaiuttimen fyysinen ilmanpaine, jota vasten oppii vaimentamaan ylimääräiset kielet, ja se pieni häpeä, joka kuuluu kun soittaa muille. Kumpaakin tarvitsee kehittyäkseen esiintyjänä.

Ratkaisu ei ole soittaa kovempaa kotona vaan viedä soitto säännöllisesti muualle: bänditreeneihin, musiikkiopiston luokkaan, kaverin autotalliin. Kotona rakennetaan sorminäppäryys ja ohjelmisto, muualla totutellaan äänenpaineeseen ja yleisöön.

Kello ja kohtuus

Taloyhtiön hiljaisuusajat kannattaa lukea kerran ja unohtaa ikuinen jossittelu. Niiden ulkopuolella kohtuullinen soitto on sinun oikeutesi, eikä sitä tarvitse anteeksipyydellä. Vahvistamaton sähkökitara ja kuulokkeet vievät joka tapauksessa alle puheäänen tason, joten yleisin kysymykseni saakin vastauksen: kyllä, kello 22 jälkeenkin saa treenata, kunhan signaali kulkee johtoa pitkin eikä ilmassa.

Yksi käytännön vinkki vielä: jos lattia on ohut, huomaa että jalan poljenta ja pedaalilaudan kolina kuuluvat alakertaan paremmin kuin itse soitto. Matto pedaalien alle on halvin naapurisovun vakuutus, jonka tiedän. Toiseksi halvin on hissin ilmoitustaululle jätetty lappu, jossa kerrot soittavasi ja pyydät viestiä jos ääni häiritsee. Se lappu on kokemukseni mukaan vaientanut enemmän valituksia kuin yksikään vaimennin.